Helsingin biohiilihanke

Siltamäen urheilupuistoon rakennettiin peruskorjauksessa viisi uutta urheilunurmea. Kasvualustan koostuu 90 til-% hiekasta ja 10% turpeesta. Yhdellä kentällä kasvualustan pinnalle levitettiin kerros HSY:n puuhakebiohiiltä, joka sekoitettiin noin 10-15 cm syvään pintakerrokseen, jolloin pintakerroksen biohiilipitoisuus on noin 5 til-%. Alueen pinta-ala on 2925 m2, ja biohiiltä levitettiin noin 7,2t kg joka vastaa 22 kuutiometriä. Levitys tehtiin viikolla 29, jonka jälkeen kenttä viimeisteltiin kylvönurmikolla. Syksyn havaintojen perusteella nurmikon itävyydessä ei huomattu eroja eri kasvualustojen välillä. Kylvö uusitaan keväällä 2024 ja kasvualustoissa havaittua, turhan karkeaa rakennetta tullaan vielä oikaisemaan asteittaisten hiekkalevitysten avulla. Biohiilikentän ominaisuuksia ja nurmen kasvua vertaillaan biohiilettömään alueeseen.

Kalasataman Työpajanpihalle rakennettiin uudenlainen monivuotisista kasveista koostuva istutusalue. Pihan eteläpäädyssä sijaitsevalla alueella on kaksi erilaista kasvillisuusaluetta jotka kumpikin muodostavat omanlaisensa kasviyhdyskunnan. Biohiiltä kokeillaan molempien alueiden kasvualustoissa, ja lähes jokaista biohiilialuetta vastaa myös vertailukelpoinen rinnakkaisalue, jolla ei ole biohiiltä mutta jossa on muuten sama kasvualusta ja samat kasvit. Kasviyhdyskunnat on koottu käyttäen naturalistisen istutussuunnittelun innoittamia periaatteita ja ne muodostavat dynaamisen ja ajassa muuttuvan kokonaisuuden. Osittain biohiilet ravinteistettiin etukäteen sekoittamalla ne hyvissä ajoin HSY:n biokompostin sekaan ja osittain komposti lisättiin vasta kasvualustan valmistusvaiheessa kokonaisuuteen. Biohiilen ja kompostin suhde on kasvualustoissa 1:1 ja lopullinen biohiilen määrä kasvualustassa on 7 tai 20 til-%. Biohiiltä käytettiin noin 10 m3. Kasvien istutus tehtiin syyskuussa 2023. Biohiilen vaikutusta kasvillisuuden kehittymiseen seurataan alueella suoritettavan yleisen, systemaattisen seurannan ohessa.

Kruunuvuoreen rakennettavan raitiotien vedenläpäisevyyden parantamiseksi ja hulevesien hallinnan helpottamiseksi tien pinta katettiin riimukivi- nimisillä reikäkivillä. Kivien välit saumattiin hiekka- ja hietapitoisella kasvualustalla, ja kylvettiin nurmisekoituksella. Kasvualustan paksuus on vain 12 cm, jonka jälkeen kasvin juuret kohtaavat kantavan sorarakenteen. Pienen juuritilan ohella avoimet ja kuumat olosuhteet lisäävät kasvualustan kuivumisriskiä. Biohiililisäyksen oletetaan ensisijaisesti parantavan nurmikon veden saatavuutta ja vähentävän kuivuusstressiä. Kasvualustaan lisättiin noin 10% biohiiltä kahdella tavalla: toisella alueella biohiili on aktivoitu ennakkoon sekoittamalla se kompostiin ja toisella alueella biohiili lannoitetaan paikan päällä kevään tullen. Muilla raitiotien riimukiviosuuksilla biohiilen sijasta on käytetty vettä varastoivaa kastelukidepolymeeriä, johon biohiiliratkaisua verrataan. Riimukivien saumaus saatiin valmiiksi myöhään syksyllä 2023. Biohiiltä sisältävät koealueet sijaitsevat Hopeakaivoksentien ja Kaivossepänkujan välisellä rataosuudella.

Kaupunginkirjasto Oodin ja Musiikkitalon välissä sijaitsevaan Tapahtumapuistoon, Makasiinipuistoon sekä Kaivopuiston juhlakentälle kuuluu laajoja ja hoidollisesti haastavia nurmialueita. Avoimilla alueilla olevat nurmikot altistuvat paahteelle ja ovat niin ihmisten kuin eläintenkin intensiivisessä käytössä. Kasvualusta on kantavuusvaatimusten vuoksi hiekkainen ja läpäisevä sekä sisältää niukasti orgaanista ainesta. Tavoitteena oli levittää noin 4,5 l/m2 biohiiltä nurmikon kasvualustaan keväisin tehtävän ilmastustoimenpiteen yhteydessä ja saavuttaa parempaa kuivuuden- ja käytön kestävyyttä sekä ravinteiden pidättymistä. Kokeilun yhteydessä saavutettiin kuitenkin vain noin 1-1,4 l/m2 levitysmäärä, koska nurmikon kunto ei kestänyt aiotun paksuisia ilmastuspiikkejä ja päädyttiin käyttämään pienempiä.  Ilmastustoimenpiteen toteutti  Turf Gamechanger- niminen yritys oman monitoimilaitteensa prototyypillä. Piikki-ilmastuksen lisäksi laite levittää biohiilen ja lannoitteen, sekä oikein säädettynä harjaa materiaalit syntyneisiin reikiin. Biohiilien levitys tehtiin vapun jälkeisellä viikolla. Toinen suunniteltu käsittely syksylle peruttiin, nurmikkoalueille suunnitteilla olevien laajempien muutosten vuoksi.

Kesällä Kaivopuistossa toteutettiin biohiilen pintalevitys perinteisen piikki-ilmastuksen yhteydessä. Biohiili ja sen perään levitettävä katehiekka levitettiin kukin omalla ajokerrallaan. Erillistä materiaalien harjausta reikiin ei tehty. 

27.-29.9. kokeilut laajenivat eri tyyliseen ratkaisuun Tapahtumanurmen viereiselle alueelle, jolla oli Tapahtumanurmea vastaavan lainen kasvualustarakenne koostuen 20 cm hiekkaisesta pohjamaasta ja sen päällä 20 cm olevasta pelikenttäseoksesta. Noin 1500 m2 ala käsiteltiin ensin irrottamalla pintanurmen huopamainen kuitukerros Uniscratcher- leikkurilla, jonka jälkeen 8 m3 biohiiltä levitettiin maan pintaan. Koko ala jyrsittiin noin 15 cm syvyydeltä ja pintaan vielä lisättiin kerros peruslannoitettua pelikenttäseosta ennen uudelleen kylvöä. Alueelle on odotettavissa muutoksia kaupungin toimesta kaudella 2024.

Sörnäisten metroaseman yläpuolella sijaitsevalla Vaasanpuistikon aukiolla tehtiin mittava peruskorjaus. Viisi 1980-luvulla istutetuista tammista jäivät paikoilleen. Kasvun parantamiseksi kolmen puun tiivistynyt kasvualusta vaihdettiin imukaivumenetelmällä. Uudelleen tiivistymisen estämiseksi uusi kasvualusta on nk kantavaa kasvualustaa, jossa kivimursketta käytetään muodostamaan kasvualustaan painumista estävä matriisi. Kasvualustan tilavuudesta 70 % on kiviä ja loppuosa hienoainesta, joka koostuu tavanomaisen mullan lisäksi biohiilestä. 

Hiilineutraaliustavoitteiden mukaisesti Helsinki pilotoi kohteita, joissa infrastruktuurin rakentaminen pyritään toteuttamaan ilman nettopäästöjä. Sarjassaan toinen pilottikohde sijaitsee Herttoniemessä, jossa laajennettiin itäbaanan pyörätieosuutta. Puistosuunnitteluun kuului noin 70 uuden puuyksilön istuttaminen, joista 36 kappaleen kasvualustaan lisättiin 10 % biohiiltä. Kasvualusta lehtipuille on kaupungin omaa kierrätysmaata kun taas havupuille hankittiin erityistä tuotteistettua kasvualustaa. Biohiiltä käytettiin työmaalla yhteensä noin 10 m3 ja sekoitus kasvualustoihin tehtiin paikan päällä seulakauhaa käyttäen. Biohiilen tähän kohteeseen valmisti ja lahjoitti alueella urakoiva infrarakennusyhtiö GRK, jolla niin ikään on omat kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Kasvillisuustyöt alkoivat vapun jälkeen viikolla 19 ja saatettiin päätökseen syksyllä 2023. Puiden kasvua seurataan systemaattisesti vähintään kaksi kasvukautta. 

Neljä yksittäistä parkkipaikkaa ympäri Helsinkiä muutettiin vihreiksi kasvillisuussaarekkeiksi. Eerikinkadun kohteessa olemassa olevan lehmuspuun kasvualusta vaihdettiin osittain, ja sen ympärille muodostettiin aidattu koristekasvi-istutus. Kohde on ensimmäinen kaupungissa, jossa puulla käytettiin ennakkoon ravinteistettua, kompostinsekaista biohiiltä. Kasvualustasta 70% koostuu kantavasta kivimatriisista ja loppuosa biohiilen, kompostin ja tuotteistetun kasvualustan seoksesta (1:1:1). Vihertyöt toteutettiin lokakuun lopussa 2023. Erillistä seurantaa ei järjestetty yksittäisen puun vertailukohdan puuttuessa.

Kalasatamasta Pasilaan (KaPa) -hankkeessa raitiovaunuradasta pitkät pätkät päällystettiin samanlaisilla ontoilla nurmikivillä kuin Kruunusiltojen hankkeessa. Hermannin rantatien Haukilahdenkadun ja Sörnäistenkadun välisellä osuudella tehdään vertailuja kahden eri biohiilen välillä 0, 5 ja 10 % tilavuussuhteessa kasvualustaan. Verranteina toimii kaksi ilman biohiiltä olevaa kasvualstaa, joissa on kompostia. Toisessa verranteessa käytettiin myös vettä pidättävää kastelukidepolymeeriä kuten Kruunuvuoren koealueella. Käytettävät biohiilet olivat HSY:n hienojakoista järviruokohiiltä ja kaupallista  0-10 mm karkeusasteen havupuuhakehiiltä. Kaikki biohiilet esiaktivoitiin viikolla 29 sekoittamalla ne sekoitussuhteella 1:1 viherkompostin kanssa kaupungin rakentamispalvelu Staran kierrätyskasvualusta-asemalla. 

Siinä missä Kruunuvuoren kivetykselle kylvetään nurmikkoa, täällä raitiotiellä kasvillisuus koostuu sekoituksesta kukkivia niittymäisiä kasveja.

Kasvualustan levitys koelueelle toteutettiin myöhään syksyllä 2023. Kasvuston kehityksen seurantaa on tarkoitus toteuttaa haastavan, tiheästi liikennöidyn sijainnin sallimissa rajoissa.
 

Stansvikinkallioon rakennetaan lähivuosina uusi asuinalue. Monille kaduille tulee lehmuksia päällystettyille pinnoille, joten puut saavat juuriensa ympärille kantavan kasvualustan. Jotta saataisiin selvitettyä biohiilen sekä Tukholmassa tapana olevan lannoitekastelun osuutta puiden niin ikään Tukholmassa havaittuun katupuiden erinomaiseen kasvuun, alueelle on suunniteltu kevyt koejärjestely.

Osa puista istutetaan kasvualustaan joka vastaa tavanomaista Tukholman käytäntöä. Se koostuu 70 prosentista kiviä, 15 prosentista biohiiltä ja 15 prosentista kompostia. Osa puista saa ravinteita kastelun ohella kahden ensimmäisen kasvuvuoden ajan, ja osa saa vain puhdasta vettä, mikä on nykyinen käytäntö Helsingissä.

Lisäksi kolme puuta istutetaan ilman biohiiltä, joka korvataan lehtipuille tarkoitetulla kaupungin kierrätyskasvualustalla.

Rakentamisen aikataulu on avoin ja se tarkentuu alueen yleissuunnittelun edetessä.

Konalan asuinalueella sijaitsevan Leikkipuiston Vähätuvan piha peruskorjattiin ja sen yhteydessä vanha kivituhka-alue muutettiin kukkaniityksi lisäämällä sen päälle ohut 10 cm:n kerros multaa ja siemeniä. Siitä, miten biohiili vaikuttaa niittykasviyhdyskunnissa ja onko sen vaikutus pitkällä aikavälillä hyödyllinen vai ei, on suhteellisen vähän tietoa. Hypoteesit vaihtelevat mikrobitoiminnan hyödyllisestä lisääntymisestä ja ylimääräisten ravinteiden vähentämisestä siihen, että biohiili muodostuisi pikku hiljaa maassa latautuessaan liiallisten ravinteiden lähteeksi. Toisaalta Ruotsissa on saatu viitteitä siitä, että biohiili voisi lisätä niityn lajiston monimuotoisuutta.

 Vaikutusten selvittämiseksi puolet niitystä sai 10 cm:n maakerrokseensa 10 % lataamatonta, raakaa HSY-puuhakebiohiiltä ja puolet ei. Rakentaminen tapahtui loppusyksyllä 2023. Alueella on tarkoitus seurata lajiston ja maan ravinteikkuuden kehitystä pitkällä aikavälillä.

Jätkäsaaren yhteisöpuutarha on liikkuva ryhmä, johon kuuluu noin 15-20 puutarhureita. Tämä puutarhayhteisö hyödyntää lähialueen monia rakentamista odottavi,a hylättyjä kaupunkitiloja. Kun tontilla alkaa rakentaminen, puutarha siirtyy läheiseen vapaaseen paikkaan. Konsepti syntyi, kun nähtiin mahdollisuus käyttää hylättyjä tiloja naapurustossa, Alun perin viljelijät käyttivät Lapinlahden lähipuutarhan väliaikaista tonttia.

Puutarhayhteisön infrastruktuuri on mukautettu toiminnan tilapäiseen luonteeseen. Puutarhurit käyttävät esimerkiksi pieniä 1 m2:n viljelylaatikoita, jotka on sijoitettu kuormalavoille siirreltävyyden helpottamiseksi. Puutarhurit voivat nyt vuokrata puutarhalaatikon 7 eurolla vuodessa. Järjestely neuvoteltiin Helsingin kaupungin kanssa paikallisen kaupunkiviljely-yhdistyksen, Dodon, avulla.  

Yhtenä haasteena tälle liikkuvalle yhteisölle on veden saanti: vettä saadaan nykyisessä sijainnissa parinsadan metrin päässä sijaitsevan asuinrakennuksen jätteiden kierrätyshuoneesta. Toinen haaste on puutarhalaatikoiden vedenpidätyskyky: kasvualusta kuivuu herkästi etenkin koska laatikot on sijoitettu kuormalavojen päälle. Näistä syistä puutarhassa halutaan selvittää biohiilen mahdollisuudet kastelutarpeen vähentämisessä.

Lapinlahden yhteisöpuutarha sijaitsee Lapinlahden entisen sairaalan alueella Länsi-Helsingissä. Aluetta hallinnoi Lapinlahden mielenterveysyhdistys, joka vuokraa maa-alueen Helsingin kaupungilta. Puutarha koostuu kahdesta osasta: suuremmasta osasta, josta puutarhurit vuokraavat yksittäisiä erikokoisia palstoja, ja osasta, jota ryhmä puutarhureita ylläpitää kollektiivisesti.

Yksittäisten lohkojen vuokraukseen kiinnostuneita jonotuslistaksi asti. Joka vuosi jos paikkoja vapautuu, uudet vuokralaiset valitaan arpomalla. Yksittäisten palstojen vuokralaiset voivat myös osallistua vapaaehtoiseen ryhmätoimintaan, kuten talkootoimintaan, Whatsapp-ryhmiin, joissa käydään keskusteluja tai hankitaan yhteisesti puutarhatarvikkeita. Puutarhatoimintaa koordinoi pieni tiimi. Puutarhan yhteisöllinen puoli sai alkunsa keinona tarjota mielenterveysongelmista kärsiville ihmisille hyvinvointia ja yhteyttä luontoon sekä opettaa puutarhanhoidon periaatteita aloittelijoille. Osallistuminen yhteisölliseen puutarhaan on maksutonta.

Lapinlahden puutarhayhteisön yksi suuremmista ongelmista on vedenpidätys, sillä useimpien ei ole mahdollista käydä puutarhassa riittävän usein kastelemassa. Biohiilihanketta ennenkin puutarhurit olivat jo tietoisia biohiilestä mahdollisena ratkaisuna tähän haasteeseen, mutta osittain sen korkean hinnan vuoksi sitä ei koskaan pidetty toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona. Näille puutarhayhteisöille toimitettiin yhteensä 1250 litraa biohiiltä, joka aktivoitiin ja levitettiin talkootyönä.

Sisäpihat sijaitsevat julkisen ja yksityisen tilan rajapinnassa, ja Suomessa niitä hallinnoidaan usein asukasyhteistyön kautta. Järjestely tarjoaa mielenkiintoisen oikeudellisen rakenteen kansalaisten osallistumiselle ympäristön ylläpitoon, jota kautta kansalaiset voivat myös toteuttaa konkreettisia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä rakennusprojekteja.

Rinnekodit- asunto-osakeyhtiö toteuttaa pilottihanketta jossa luodaan yhteisöllinen ympäristö joka tarjoaa tukea entisten asunnottomien ihmisten auttamiseksi integroitumaan uudelleen yhteiskuntaan. Pilottihanke toteutetaan Itä-Helsingissä sijaitsevassa asuinkerrostalossa. Sisäpihan puutarhanhoito on osa kotiutumisohjelmaa. Sisäpihalle on tehty pieniä muutoksia, jotka helpottavat yhteisöllistä toimintaa ja mahdollistavat yhteisöllisen puutarhanhoidon. Paikallisella Rinnekotien koordinaattoreilla ei ollut paljoakaan kokemusta puutarhanhoidosta ennen hanketta, ja kokemusta on karttunut kokeilujen kautta.

Biohiilen käyttö oli osa laajempaa tapahtumaa, jossa käynnistettiin Rinnekotien hanke muodostaa sisäpiha terapeuttiseksi puutarhaksi. Biohiiliä käytettiin seitsemään kasvatuslaatikkoon, marjapensaiden ympärille, jalkakäytävän viereiselle istutusalueelle. Lisäksi viereiseen vanhainkotiin lahjoitettiin kompostilla ja biohiilellä täytetty istutuslaatikko.

Rakennusten katot ovat alihyödynnettyjä mutta mahdollisesti erinomaisia tiloja kaupunkivihreälle. Kevytrakenteinen biohiili, jolla on suuri ravinteiden ja veden pidätyspotentiaali on mielenkiintoinen väline kattojen erikoiskasvualustan rakenneosana.

Länsi-Helsingissä sijaitsevan taide- ja kulttuurikeskus Kaapelitehtaan katolla on 40 korotettua puutarhalaatikkoa, jotka kuuluvat yhteisölle, joka myös vuokraa rakennuksesta työhuoneita.

Kaapelitehtaan kattopuutarhaan toimitettiin 250 litraa biohiiltä. Jäsenille jaettiin koordinaattorin kautta lehtinen, jossa oli tietoa biohiilen aktivoinnista ja levittämisestä ja viljelijät saivat itse päättää miten ja mihin tarkoituksiin he halusivat biohiiltä käyttää. Lisäksi yksi puutarhalaatikoista varattiin testiä varten, jossa vertailtiin vaikutuksia biohiilen kanssa ja ilman. Kokeilussa toiseen puoliskoon laatikkoa sekoitettiin 10 litraa nokkosteellä aktivoitua biohiiltä.